Uusi kirjablogi aukeaa

20.09.2026

Minulla alkaa olla sen verran paljon lukuvinkkejä, että tajusin miten paljon helpompaa on vain perustaa kokonaan uusi blogialusta niille. Se mahdollistaa myös laajemmat arviot ja analyysit. Vastedes tähän uuteen kirjablogiini siis päivittyy kaikki kirja-arvioni, mukaan lukien tietokirjat ja lähdekirjallisuus. Lähdesivusto säilyy, mutta sille kerään vastedes vain verkkolähteitä ja verkossa julkaistuja kirja-arvioitani.

Siirrän tälle alustalle vähitellen myös kaikki lukuvinkkini rosoisesta vähemmistöpunkista. Älkää siis säikähtäkö niiden hetkellistä poistumista, ne tulevat kyllä takaisin, mahdollisesti myös hieman laajemmassa muodossaan ja paremmin esiteltynä kansikuvien ja takakansitekstien kanssa, koska hyvät kirjat ansaitsevat paremmin jäsenneltyjä huomioita. Sitä paitsi koska luen paljon muutakin kuin rosoista vähemmistöpunkkia, mielelläni nostan myös esiin muutakin.

Tämä on siis henkilökohtainen kirjablogini, jota teen huvin vuoksi ja koska voin. Olen häpeilemättömän subjektiivinen ja nostan esiin kirjoja, joista minä satun pitämään ja jotka eivät minun mielestäni ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Koska minulle ei makseta tästä, en lue tai nosta esiin kirjoja, joista en pidä. Maailmassa on niin paljon hyviä kirjoja, etten aio tuhlata rajallista elämääni huonojen tai edes keskinkertaisten kirjojen lukemiseen saati sitten, että nostaisin niitä esiin, jos ne eivät ole sitä ansainneet. Lähtökohtaisesti en kuitenkaan myöskään hauku kenenkään kirjoja vaan jätän ne kesken ja vien kiertoon, jotta niistä olisi mahdollisesti iloa jollekulle muulle.

Kirjan ilmestymisvuodella ei ole minulle merkitystä. Hyvä kirja ei vanhene.

Nostan yleisesti ottaen esiin kirjoja, joita olen joko ostanut itselleni tai lainannut kirjastosta, koska ne ovat kiinnostaneet minua. Otan myös arvostelukappaleita vastaan, mutta rajatusti. Jos haluat tarjota tai vinkata minulle kirjaasi arvosteltavaksi, lue tämä. Jos et jaksa lukea sitä, minäkään en jaksa käyttää aikaani kirjaasi.

MITÄ LUEN, eli mistä pidän?

Luen paljon vanhaa kirjallisuutta, joiden kirjailijat ovat kuolleet sen verran kauan sitten, että he eivät ainakaan toivottavasti tule tarjoamaan minulle kirjojaan. Sen verran voin kyllä luvata, että jos joku vaivautuu haudan takaa pyytämään minulta arvostelua, teen poikkeuksen ja kirjoitan sen ihan varmasti riippumatta siitä, pidinkö kirjasta vai en. Siinäkin tapauksessa kuitenkin saatan haukkua kirjan, jos en pitänyt siitä. Missään muussa tapauksessa en kuitenkaan lupaa varmaa arviota, jos en pitänyt kirjasta.

Jos puhutaan moderneista kirjoista, luen yleisesti ottaen paljon spekulatiivista fiktiota. Minua kiinnostaa erityisesti kauhu ja etenkin tummasävyisempi aikuisten fantasia, sadut, kaikki mikä ammentaa kansanperinteestä, sateenkaarevuus, esoteria, musta huumori, historialliset romaanit, runous, maaginen realismi ja ylipäätään kaikki omituinen ja groteski. Mitä oudompi konsepti, sitä todennäköisemmin kiinnostun. Keskityn arvostelemaan etenkin pienempien kustantamoiden obskuurimpia kirjoja. Minua kiinnostaa myös sarjakuvat, omaperäiset esseet ja ylipäätään kaikki, joka on tarpeeksi kummallista. Luen myös runsaasti tietokirjoja. Tietokirjojen puolella minua kiinnostaa erityisesti kansanperinne, kirjallisuustiede, mytologiat, humanistiset tieteet ja historia (poislukien sotahistoria, ellei mukana ole jotain todella uutta ja jännittävää näkökulmaa). Kirjoitan silloin tällöin tietokirjoista arvioita myös Tieteessä tapahtuu-lehteen. Niitä olen linkannut tänne.

Nostan erityisen mielelläni esiin rosoista vähemmistöpunkkia. Jos katsot kirjoittavasi sellaista ja haluat erityisesti minun arvostelevan kirjan juuri tästä lähtökohdasta, perustele ensin, miksi kirjasi on rosoista vähemmistöpunkkia. Todista perusteluillasi, että olet lukenut tämän. Huom! Älä perustele asiaa identiteetilläsi. Ensinnäkin, se ei kiinnosta minua. Toisekseen, se ei ole mikään kriteeri suuntaan tai toiseen. Kirjan sisältö ja näkökulma ratkaisevat. Identiteetillä perustelu johtaa vain siihen, että arvostelen kirjan - jos se on minusta hyvä - jostain ihan muusta näkökulmasta, koska se todistaa, ettet ole joko lukenut, ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää mistä rosoisessa vähemmistöpunkissa on kyse. Jos kirja ei ole hyvä, jätän sen kesken, enkä arvostele sitä.

MITÄ EN LUE?

Luen vain ihmisten kirjoittamia tarinoita. En toisin sanoen lue tai nosta esiin mitään, mistä tiedän että sen luomisessa on käytetty tekoälyä millään tavoin tai minulla on syyni epäillä sitä. Tämä linja pätee, vaikka kirjailija itse kuinka olisi sitä mieltä, että tekoäly on ollut vain apuväline. Tässä olen ehdoton ja tästä en tingi. Koska luen niin paljon kääntäjänä englanniksi, vapaa-ajallani luen ja arvostelen vain suomenkielistä kirjallisuutta.

Muita täysin ehdottomia sääntöjä minulla ei ole, mutta olen valikoiva lukija.

1) En lue vapaa-ajallani lasten ja nuortenkirjallisuutta. Kirjoitan lasten- ja nuortenkirjoista arvosteluja Onnimanni-lehteen. Arvioitani voi lukea täältä.

2) En yleensä pidä autofiktiosta tai omaelämänkerroista. Luen hyvin harvoin myöskään modernia, täysin realistista kirjallisuutta, joka sijoittuu nykyaikaan. Luen suurimmaksi osaksi vanhempaa realismia.

3) Nostan joskus esiin valikoituja klassikoita, mutta tällöinkin pyrin nostamaan niistä esiin jotain uutta näkökulmaa. Tyypillisesti en nosta esiin bestsellereitä tai sellaisia moderneja kirjoja, jotka mielestäni saavat jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi huomiota.

4) En yleensä pidä romanttisesta viihteestä, romantasiasta, heterosta erotiikasta, dekkareista tai muusta rikoskirjallisuudesta.

5) Luen pienkustantamoiden kirjoja, mutta en sellaisia omakustanteita, joita ei ole kustannustoimitettu ammattimaisesti.

6) Luen scifiä hyvin harvakseltaan ja valikoidusti ja kovaa scifiä en käytännössä lainkaan. Teknologia ei yksinkertaisesti kiinnosta minua tarpeeksi, että jaksaisin lukea sellaista.

7) Tietokirjojen puolella painotan humanistisiin tieteisiin. Minua kiinnostaa yleisesti ottaen vain aikuisille suunnatut tietokirjat.

Kannattaa kuitenkin huomata, että varaan itselleni aina mahdollisuuden tehdä poikkeuksia, jos olen pitänyt kirjailijan aiemmista kirjoista tai aihe kiinnostaa minua tarpeeksi.