Keitä ovat tuonelaiset?
Varoitus! Juonipaljastuksia!
Tuonelaiset ovat kuvitteellinen sukupuolivähemmistö. Tuonelaiset ovat keskeisessä roolissa nimenomaan Tuonelaiset-sarjassa, mutta eivät välttämättä muissa samaan maailmaan sijoittuvissa teoksissa.
Tuonelaiset syntyvät kaksisukupuoliseen, lisääntymiskyvyttömään kehoon eivätkä koskaan koe fyysistä murrosikää suuntaan tai toiseen. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa minkään todellisen sukupuolivähemmistön suhteen, vaan asia on paljon monimutkaisempi. Tuonelainen on eräänlainen kattotermi, jolla he kutsuvat itseään sukupuolesta riippumatta. Kaikki tuonelaiset jakavat sielunsa yhden pyhän tuonelaeläimen kanssa. He ovat syntyneet suoraan Tuonelasta ja kantavat sisällään pientä palaa Tuonelan ikijäätä. Juuri ikijää tekee heistä lisääntymiskyvyttömiä.
Useimmat tuonelaiset ovat syntyjään kaksisukupuolisia. Heillä ei ole tarvetta tehdä kehoilleen mitään ja he elävät tyytyväisinä valitsemassaan sukupuoliroolissa. Pieni prosentti tuonelaisista ei kuitenkaan sopeudu elämään syntykehoissaan; he tarvitsevat joko miehen tai naisen kehon voidakseen olla olemassa. Heidän oma kehonsa kiduttaa heidät kirjaimellisesti hengiltä, elleivät he tee asialle jotain - eli lankea loveen. Tästä syystä heitä kutsutaan loveen lankeaviksi. Äärimmäisen vaarallinen rituaali tarkoittaa matkaa Tuonelaan ja takaisin, mutta se on ainoa tapa, miten he voivat saada oman kehonsa.
Tuonelaiset puhuvat loveen lankeavista silloin, kun kyse on ihmisestä, joka ei ole vielä langennut loveen, mutta aikoo tehdä sen pian. Tuonelasta takaisin tulleita miehiä ja naisia kutsutaan joskus loveen langenneiksi tai Tuonelasta selvinneiksi, mutta yleensä vain miehiksi tai naisiksi. Ajatus loveen lankeavista shamaaneista pohjaa suomalaiseen kansanperinteeseen. Shamaanit on perinteisesti mielletty kaksisukupuolisiksi ja Tuonela tilaksi, jossa voi tapahtua mitä tahansa - vaikka rikkoa sukupuolen rajat. Tuonelaisia kutsutaan omassa maailmassaan tietäjiksi, mutta käytännössä he toki ovat oikeasti shamaaneja.
Tuonelaisten kohtalossa voi nähdä paljonkin metaforisia yhteyksiä todellisiin sukupuolivähemmistöihin, erityisesti vakavasti kehodysforisten transsukupuolisten kokemuksiin. Tämä on teema, jonka suhteen en varsinaisesti ole hienovarainen, joten turha sitä on peitelläkään. Teema on tietenkin hyvin arkaluontoinen, vaikea ja herkkä. Joten totta kai sohin sen suhteen suoraan muurahaispesään käsittelemällä kehodysforiaa brutaalin kehokauhukuvaston kautta. Kehokauhuhan lähtee määritelmällisesti siitä, että omassa tutussa kehossa on jotain vierasta ja kauheaa, joka ei kuulu sinne.
Tuonelaisten perinneasut ja niiden merkitys
Tuonelaisilla on tapana, että kaksisukupuoliset käyttävät valkoista, loveen lankeavat violettia ja loveen langenneet punaista. Värien symboliikka ei ole sattumaa.
Violetti yhdistyy perinteisesti maagisuuteen, mutta se on myös liturginen väri, joka yhdistyy odotukseen ja eräänlaiseen väliaikaiseen kuolemaan ennen parannusta, joten se sopii hyvin rituaaliaan odottaville tuonelaisille. Valkoinen on kristillisessä kuvastossa tyypillisesti enkeleihin yhdistetty väri ja enkelit ovat perinteisesti myös sukupuolettomia. Aasian maissa valkoinen yhdistyy suruun ja kuolemaan. Valkoinen on myös rauhan ja keveyden väri, joka kuvaa kaksisukupuolisten tuonelaisten sisäistä tasapainoa ja Tuonelan läheisyyden hyväksymistä.
Vihreä on tuonelaisilla surun väri. Vihreä liitetään perinteisesti luonnon kukoistukseen ja elinvoimaan. Tuonelaisille vihreä surun värinä symboloi luonnon kaaottisuutta, mutta myös uudelleensyntymistä ja surun hyväksymistä osana elämää. Punainen väri on esimodernissa maailmassa mielletty hyvin voimakkaaksi - veren, sodan, väkivallan, mutta myös intohimon ja elinvoiman väriksi. Muinaiset spartalaiset soturit tunnetusti pukeutuivat punaiseen, ettei veri näkyisi ja väriä on pidetty myös vain kuninkaallisille kuuluvana.
Punamustiin vaatteisiin liittyvä symboliikka on keksittyä joskaan ei vailla merkityksiä. Punaisen ja mustan vahva kontrasti on aina ymmärretty visuaalisesti toimivaksi. Esimerkiksi vastoin yleistä käsitystä merirosvoilla oli yleensä kaikilla oma lippunsa ja hallitseva värimaailma oli mustavalkoisen sijasta punamusta. Lippu oli ennen kaikkea pelote ja psykologisen sodankäynnin väline. Tiettävästi varsin toimiva sellainen. Punamusta ja violettimusta ovat myös klassisia queer-koodattujen pahisten asujen värikoodeja ja tapoja erottaa heidät sankareiden pastellisävyistä. Totta kai siis sateenkaarevat hahmoni halusivat ottaa haltuun juuri nämä värit.
Näitä värejä lukuunottamatta tuonelaiset pukeutuvat yleensä mustiin. Yllä olevassa kuvassa on tyypillinen kaksisukupuolisen tuonelaisen suruasu nuken päällä. Vihreä hupullinen viitta tai kaapu on tyypillinen hautajaisasu, valkoinen liivi kuvaa kaksisukupuolisuutta. Asu on minun käsin virkkaamani.
Kaksisukupuoliset voivat mieltymystensä pukeutua hameisiin tai housuihin. Tuonelaiset pukeutuvat sukupuolesta riippumatta joko hameisiin tai housuihin omien mieltymystensä mukaisesti. Useimmat tuonelaiset miehet valitsevat housut. Naisilla ja kaksisukupuolisilla on vaihtelevuutta enemmän. Alla olevassa kuvassa on naispuolisen nuken päällä tuonelaisille tyypillinen, käsin virkkaamani asu. Punainen liivi kertoo siitä, että nainen on selvinnyt tuonelasta ja vihreä huivi vyötäisillä on surun merkki. Tyypillisesti joko lesket tai lapsensa menettäneet käyttävät vihreää huivia.
