Paikat

Varoitus! Juonipaljastuksia!

Kaikki paikat tuonelaisten maailmassa ovat eräänlaisia kaupunkivaltioita. Suurin osa maailmasta on edelleen metsää tai muuta luontoa ja ihmisasutus on keskittynyt näihin pienempiin tai suurempiin kaupunkivaltioihin, jotka yleensä sijaitsevat metsien laidassa.

Kalevanmaa

Kalevanmaa on Tieran kotipaikka. Sen keskus on suurehko merenrantakaupunki, jossa on runsaasti punatiilitehtaita. Kalevanmaalla on tiukat luokkaerot ja siveysnormit. Esimerkiksi ilman paitaa kulkemisesta tai liian lyhyestä hameesta voi saada sakot. Samaan aikaan kuitenkin prostituutio on täysin laillinen, kunniallisena pidetty ammatti - kunhan ei pukeudu liian provokatiivisesti.

Kalevanmaa on miljöönä melko moderni ja muistuttaa monin tavoin 1800-lukulaista vilkasta kaupunkia. Kalevanmaalla on voimassa mm. alkoholin kieltolaki. Kalevanmaa sijaitsee melko etelässä. Kalevanmaa esitellään lyhyesti Teräsjäässä ja on keskeinen miljöö Koukosieluissa. Kalevanmaa on keksitty paikka. Sen nimi viittaa Kalevalaan, mutta tähän yhtäläisyydet todellisen mytologian kanssa päättyvät.

Pohjola

Pohjola on lähes kaikkien tuonelaisten kotipaikka. Se sijaitsee nimensä mukaisesti kaukana pohjoisessa, lähellä Tuonelan rajavesiä. Pohjola on tuonelaisten itsehallintoalue, joka on periaatteessa osa Hämär'maata, mutta käytännössä tuonelaiset päättävät siellä omista asioistaan. Pohjola on pitkälti erämaata, joka muistuttaa Lappia tuntureineen, soineen, rakkakivikkoineen ja kitukasvuisine puineen. Tuonelaiset asuvat Pohjolassa pienessä yhteisössä. Pohjola on keskeinen paikka sekä Teräsjäässä että Koukosieluissa.

Pohjola on kansanperinteessä eräänlainen liminaalinen paikka, joka on mielletty joskus osaksi Tuonelaa ja joskus ihan vain pohjoisessa olevaksi oudoksi paikaksi. Kalevalassa Louhi hallitsee tunnetusti Pohjolaa ja se edustaa Kalevalan miehille outoa vierautta ja toiseutta.

Jatuli

Jatuli on pieni kylänpahanen melko lähellä Kalevanmaata. Rahkon mainitaan asuneen Jatulissa joitakin vuosia sen jälkeen, kun hän häipyi Pohjolasta Kielon kuoleman jälkeen. Rahko nousee Teräsjäässä laivan kyytiin Jatulista lähtiessään jälleen kohti Pohjolaa. Jatuli on keksitty paikka. Nimi viittaa jatulintarhoihin.

Hämär'maa

Hämär'maa on Pohjolan naapurimaa, pieni kaupungintapainen lähellä ikimetsää. Pohjolan tuonelaiset ja Hämär'maa ovat olleet sodassa ja heidän välillään on edelleen katkeruutta. Pohjolan tuonelaiset käyvät silti kauppaa hämär'maalaisten kanssa. Hämär'maa mainitaan useaan otteeseen Teräsjäässä ja Tiera kulkee sen lävitse matkalla Pohjolaan. Koukosieluissa se mainitaan lyhyesti. Hämär'maa on keksitty paikka.

Koukola

Koukola on eristyksissä oleva saari, jossa kuvataan olevan lähinnä harmahtavia puuhökkeleitä. Paikka mainitaan lyhyesti laivareitin varrella Teräsjäässä. Koukola on keksitty paikka, jonka yhteydet kaikkiin todellisiin paikkoihin - ennen muuta Kouvolaan - ovat silkkaa sattumaa. Nimi tulee Koukosta, joka on kuolemaan ja toiseuteen yhdistetty suomalaisen mytologian olento. 

Raunila

Raunila on Hämär'maan naapurimaa, joka mainitaan Teräsjäässä hyvin lyhyesti. Paikkaa ei kuvailla tarkemmin. Raunila on keksitty paikka. Nimi viittaa Rauniin, eli Ukon puolisoon, joka miellettiin sateen jumalaksi. 

Utuniemi

Kalevanmaan naapurimaa, joka mainitaan Teräsjäässä. Utuniemi on keksitty paikka. Kalevalassa mainitaan "utuisen niemen nenä", joka on Ututyttö, terhenneidin kotipaikka. Mitään muuta tästä mystisestä paikasta ei kerrota. Se kuulosti hyvältä, joten omin sen paikannimeksi.

Sarajas

Sarajaksen mainitaan Teräsjäässä olevan aquilojen alkukoti, mutta maasta ei tiedetä enempää. Tieralla ei ole varmuutta edes siitä, onko maata enää olemassakaan vai onko se vajonnut mereen. Muutaman merenkävijän mainitaan myös olevan kotoisin Sarajaksen lähettyvillä olevilta pikkusaarilta. Sarajas mainitaan kansanrunoissa kaukaisena paikkana.

Tuonela ja Lovi

Kuolleiden asuinpaikka. Todellisuudessakin suomalaisessa mytologiassa kuolleiden asuinsija. Tuonelan virta ja Rutjan koski ovat myös kansanperinteestä peräisin olevia konsepteja, joita kuvataan kirjoissani melko uskollisesti juuri sellaisena kuin ne perinteessä näyttäytyvät - liminaalisina tiloina ja reitteinä Tuonelan porteille. Myyteissä toki Tuonelan joella usein näyttäytyy jonkinlainen lautturi, joka vie virran yli. Lovi on Tuonelaan läheisesti yhdistetty konsepti sekin, eräänlainen välitila, joka on joskus mielletty myös porttina Tuonelaan. Lovi viittaa myös sukuelimeen ja juuri tästä syystä lovi on mielletty sekä uudellensyntymisen että kuoleman symboliksi.

Loveen lankeaminen on todellinen shamanistinen rituaali, jossa haettiin tietoa Tuonelasta käsin. Moniin shamanistisiin rituaaleihin liittyy myös sukupuolen rajojen rikkomista ja usein kaikkein voimallisimmat shamaanit ovatkin olleet kaksisukupuolisia. Sukuelinten hurmoshenkinen ja rituaalinen silpominen, naulan verran oman lihan syömistä ja kaikki muukin ovat luonnollisesti omaa keksintöäni - olenhan kuitenkin kauhukirjailija. Loveen lankeamiseen saattoi kuitenkin liittyä myös erilaisia eroottisia hurmostiloja. (Jos joku ihmettelee, miksi juuri naula lihaa, kannattaa vilkaista Shakespearen näytelmää Venetsian kauppias.)

Tuonelan ikijää on periaatteessa minun keksimäni konsepti, jolla ei ole suoraa vastinetta suomalaisessa mytologiassa. Sille on kuitenkin vastineensa kristillisessä mytologiassa. Populaarikulttuuri on tehnyt suosituksi ajatuksen Helvetin liekeistä, mutta sikäli kuin Danten Jumalaisen näytelmää on uskominen, Helvetin alin kerros on todellisuudessa pelkkää kylmää ikijäätä. Tässä kylmässä ikijäässä itse Lucifer istuu omien kyyneliensä keskellä puoliksi jäätyneenä kaikkien pahimpien syntisten kanssa. He eivät suinkaan ole esimerkiksi rikollisia, tai edes Raamatun luettelemia lukuisia syntisiä kuten vaikkapa vähemmistön edustajia, avionrikkojia, esiaviollista seksiä harrastavia, lihansyöjiä (etenkin sianlihan) tai muita "iljetyksiä". Danten mukaan pahimmat syntiset ovat pettureita ja ennen kaikkea lähimmäistensä pettäneitä eli niin sanotun kestiystävyyden rikkoneita. "Kun helvetti jäätyy" -sanontaa viljeleville voi siis aina halutessaan huomauttaa, että jos Dantea on uskominen se ei koskaan sulanutkaan.

Tuonelan ikijää on joka tapauksessa suora viittaus tähän Danten Helvetin alimpaan kerrokseen, josta on karsittu kristilliset elementit pois.