Kielet

Varoitus! Juonipaljastuksia!

Tuonelaisten maailma on hyvin monikielinen. Hahmot puhuvat tyypillisesti useita kieliä ja kaksikielisyys on melko normaalia. Tuonelaisten maailmassa kohteliaisuusnormeihin kuuluu myös, että ihmistä puhutellaan aina hänen äidinkielellään. Käytännössä tämä tarkoittaisi meidän maailmassamme sitä, että suomalainen puhuttelisi englannista tulevaa ihmistä englanniksi ja englannista tuleva suomalaista suomeksi. Se, ettei käytä toisen äidinkieltä puhutellessaan tätä, katsotaan suureksi loukkaukseksi. Joitakin poikkeuksia tähän sääntöön on kuitenkin.

Monet yhteisöt, kuten merenkulkijat, ovat kehittäneet kokonaan oman kielensä, jolla he kommunikoivat keskenään, jotta tulevat varmasti ymmärretyksi hankalissakin tilanteissa. Aquilojen kieliä pidetään tyypillisesti "elukoiden kielinä" ja niitä käytetään harvoin. Aquiloja puhutellaan yleensä sen maan kielellä, jossa he sattuvat olemaan. Tämä yleensä kertoo heidän huonosta yhteiskunnallisesta asemastaan, joskin se on johtanut myös siihen, että monet aquilot osaavat erinomaisen hyvin useita kieliä - jopa paremmin kuin valtaväestö. Se, onko siitä heille mitään iloa, on sitten vaikeampi kysymys. 

Eri kielillä on jonkinlaisia nyanssieroja. Olen kehitellyt niitä suomenkielen murteiden, karjalankielen ja vanhan suomen kirjakielen pohjalta.

Hämärea ja pohjola

Hämärea on Hämär'maan virallinen kieli. Pohjolan virallinen kieli on pohjola. Kielet ovat hyvin läheistä sukua toisilleen, todennäköisesti käytännössä lähes sama kieli. Koska Hämär'maa ja Pohjolan tuonelaiset ovat olleet sodassa keskenään, myös kielikysymys hiertää heitä edelleen. Hämär'maalaiset pitävät pohjolaa vain hämärean alkeellisena murteena. Pohjolan tuonelaiset taas ajattelevat, että hämärea on vain pohjolan hienosteleva murre, johon on lisätty kaikenlaisia turhia sanoja. Suoranaista totuutta tästä kiistasta ei kerrota mihinkään suuntaan, se kuvastaa ennen kaikkea sitä, miten nämä naapurivaltiot suhtautuvat toisiinsa. 

Pohjolan kielessä korostuu erilaisten, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen murteiden vaikutus, kun taas hämärea on hieman kirjakielisempi. Kummassakin on myös runsaasti vaikutteita vanhasta suomen kirjakielestä ja karjalankielestä. Molempien kielien sävy ja sanavalinnat melko arkaaisia. 

Suurin osa hahmoista puhuu pohjolaa, hämäreaa tai jonkinlaista näiden kahden sekoitusta. Erityisesti Rahkon, Merivalon ja Solveigin puhetavoissa korostuu hämärean vaikutus, kun taas Ursula ja Eirik puhuvat hyvin puhdasta pohjolaa, vaikka heidänkin puheissaan näkyy murteellista sävyeroa. Tieran kaupunkimurteessa korostuu etenkin kalevan vaikutus myös silloin, kun hän puhuu pohjolaa, joka on hänen toinen äidinkielensä.

Kaleva

Kaleva on Kalevanmaan virallinen kieli. Koska Kalevanmaa on kansainvälinen suurkaupunki meren rannalla, kaleva kuulostaa tarkoituksella modernimmalta ja siinä korostuvat erityisesti Länsi-Suomen puheenparrelle tyypilliset lainasanat ja niiden persoonallinen taivutus. Kalevankieli onkin imenyt vaikutteita vähän sieltä sun täältä. Kalevankielessä on myös runsaasti arkaismeja ja vanhaa suomen kirjakieltä, mutta nämäkin vanhat kirjasuomen ilmaukset ovat korostuneemmin ruotsalaisperäisiä lainasanoja. 

Belan puhetavassa korostuvat kalevankielen lainasanat - silloin, kun hän puhuu kalevaa. Hän puhuu kalevaa paljon kirjakielisemmin kuin Tiera, jonka kalevankielisessä puheessakin kuuluu pohjolan vaikutus. 

Aquilokieli

Aquilokieli pohjaa romanikielen eri murteisiin. Opiskelin romanikieliä jonkin verran kirjojani varten, mutta en voi väittää osaavani niitä kovin hyvin. Suurin osa aquiloista ei juurikaan käytä enää omaa äidinkieltään edes omiensa parissa syrjinnän pelossa. Etenkään nuoremmat aquilot eivät välttämättä edes osaa enää kunnolla äidinkieltään, koska heidät on pakotettu luopumaan siitä jo lapsina. Belan puheessa kuitenkin vilahtelee silloin tällöin aquilonkielisiä ilmauksia. Selitän omat kieliopilliset virheeni aquilokielen suhteen sillä, että aquilot eivät tässä maailmassa itsekään osaa kunnolla omaa kieltään, eikä sitä osaa oikein kukaan muukaan.

Utuniemi

Utuniemi on aquilojen perinnekieli, joka on alunperin syntynyt Utuniemen alueella - siitä kielen nimi. Suurin osa aquiloista on pitänyt ja pitää edelleen tärkeänä utuniemen säilyttämistä ja käyttää sitä luontevammin kuin virallista aquilokieltä. Utuniemi on eleisiin ja äänteisiin pohjaava viittomakieltä muistuttava kieli, jossa kuitenkin on myös jonkin verran ääneen puhuttuja sanoja ja erilaisia eläimellisiä ääniä. Utuniemi kehittyi aquilojen parissa alunperin varoittamaan huomaamatta, myöhemmin aquilot alkoivat käyttää sitä puhuessaan erilaisista arkaluontoisista asioista, joista ei ollut sopivaa puhua muuten ja sanasto laajeni. 

Kirjoissani esiintyvät aquilot kuten Merivalo ja Bela puhuvat yleensä utuniemeä silloin, kun keskustelevat toisten aquilojen kanssa. Tiera osaa myös utuniemeä ja käyttää sitä Belan kanssa. Hän on oppinut kielen isältään. Kohdatessaan isänsä, Tiera käyttää hänen kanssaan piruuttaan juuri utuniemeä, koska ei halua puhua tälle tämän omaa äidinkieltä. Syytä sille, miksi Tieran isä osaa utuniemeä ei ole toistaiseksi kerrottu. Ehkä joskus kerrotaan. Myös Rahko ja Ursula osaavat utuniemeä hieman, koska heidän isoäitinsä on aquilotaustainen. 

Ahtila

Ahtila on merenkulkijoiden parissa kehittynyt yksinkertainen kieli, jossa on melko vähän sanoja. Suurimmaksi osaksi kieli pohjaa eleisiin ja ääniin. Kieli kehittyi, koska kansainväliset merenkulkijat tarvitsivat jonkun tavan ymmärtää selkeästi toisiaan ja kaikkien äidinkielien opettelu olisi ollut liian vaikeaa. Ahtilaa pidetään yleisesti merenkulkijoiden äidinkielenä, joten periaatteessa jokaista merenkulkijaa sopii puhutella ahtilaksi.