TUONELAISET

Elossa olevat

Tiera

Tiera on parikymppinen nuorukainen ja yksi kirjojen keskeisistä hahmoista. Hän on syntynyt ja kasvanut Kalevanmaalla melko vauraaseen porvarisperheeseen. Tiera on muinaissuomalainen miehen nimi. Kalevalan lukeneet saattavat tuntea Tieran Lemminkäisen taistelutoverina. Minun kirjoissani esiintyvä Tiera ei nimestään huolimatta ole eikä ole tarkoituskaan olla sama henkilö. Tiera tarkoittaa jäätä tai tarkemmin sanottuna jääpaakkua. Tieran nimen taustaan viittaa se, että nimen kerrotaan Teräsjäässä viittaavan soturiin, joka taisteli tiensä ulos Tuonelan ikijäästä. Nimi on mitä suurimmissa määrin enne, koska juuri näin Tiera myös tekee. Hieman poikkeuksellisesti Tieran nimi ei siis viittaa hänen tuonelaeläimeensä suteen millään lailla. Tieran isoisä Aihki keksi Tieralle tämän uuden nimen syntymänimen nimen tilalle, kun Tiera oli seitsemänvuotias ja ilmaisi olevansa poika.

Tiera karkasi kotoaan kymmenenvuotiaana, kun hänen vanhempansa yrittivät pakottaa häntä olemaan tyttö. Hän asui vuosikausia kaduilla elättäen itseään varkaana ja viinatrokarina. Viisitoistavuotiaana hän päätyi kirjurinoppiin ja lopulta kuuli Pohjolassa asustelevista tuonelaisista ensimmäistä kertaa outojen huhujen muodossa. Parikymppisenä hän teki päätöksensä matkata laivalla Pohjolaan ja jättää taakseen kaiken, minkä oli aiemmin tuntenut.

Tiera on kaksikielinen: hän on isänsä puolelta pohjolainen ja äitinsä puolelta kalevanmaalainen ja puhuu molempia kieliä äidinkielentasoisesti. Hän osaa hyvin myös utuniemeä ja ahtilaa. Tiera on keskeisessä roolissa sekä Teräsjäässä että Koukosieluissa.

Rahko

Rahko on Tieran poikaystävä. Hän on viisi vuotta Tieraa vanhempi. Rahko on muinaissuomalainen nimi, joka on saattanut olla sukupuolineutraali. Rahko on saattanut viitata suota merkitsevään rahka sanaan. Rahko on myös suomalaisessa mytologiassa esiintyvä mystinen olento, josta tiedetään vain, että hän maalaa kuun mustaksi. Tästä syystä se tuntui sopivalta taiteelliselle hahmolle. Hänet on mahdollisesti yhdistetty kuunpimennykseen. Tuonelaisten maailmassa Rahkon nimi viittaa kissajumalaan, joka niin ikään maalaa kuun mustaksi. Se viittaa Rahkon tuonelaeläimeen, kissaan.

Rahko on syntynyt ja kasvanut Pohjolassa tuonelaisten parissa. Parikymppisenä hän meni Hämär'maalle opiskelemaan maalaustaidetta. Hämär'maalla hän luopui pitkäksi aikaa pohjolan kielestä ja alkoi puhua hämäreaa, jotta sopeutuisi joukkoon paremmin. Hän kohtasi siellä Kielon, jonka kanssa hän oli pitkään väkivaltaisessa suhteessa, kunnes Kielo kuoli aiheuttamassaan tulipalossa ja yritti tappaa samalla Rahkon. Tämän seurauksena Rahko jätti Pohjolan taakseen sanomatta kenellekään mitään ja lähti asumaan Jatuliin, kunnes hänen tuli aika palata loveen lankeamista varten.

Rahko puhuu äidinkielenään pohjolaa. Sen lisäksi hän puhuu sujuvaa hämäreaa ja ahtilaa. Hän osaa myös jonkin verran kalevaa ja ymmärtää utuniemeä auttavasti. Rahkon tuonelaeläin on kissa. Rahko on keskeisessä roolissa Teräsjäässä ja pienemmässä roolissa Koukosieluissa.

Ursula

Ursula on Rahkon kymmenen vuotta vanhempi isosisko. Ursula ei ehkä äkkiseltään kuulosta kovin suomalaiselta nimeltä, mutta nimi on ollut suomalaisessa almanakassa 1700-luvulta lähtien. Ursula on hellittelymuoto latinan sanasta ursa, joka tarkoittaa naaraskarhua. Nimi on viittaus hänen tuonelaeläimeensä karhuun.

Ursula on syntynyt ja kasvanut Pohjolassa Rahkon tapaan eikä ole kovinkaan usein käynyt edes Hämär'maalla saati missään kauempana. Hän menetti molemmat vanhempansa viisitoistavuotiaana taistelussa keijuja vastaan. Hän on siitä lähtien käytännössä kasvattanut Rahkon. Ursula on ainoa äiti, jonka Rahko on koskaan tuntenut. Teräsjäässä hän toimii tuonelaisten johtajana taistelussa keijuja vastaan ja Koukosieluissa hänestä tulee kylänvanhin Ranghildin kuoltua.

Ursula puhuu äidinkielenään pohjolaa. Sen lisäksi hän osaa hyvin utuniemeä. Ursulan on sivuhenkilö Teräsjäässä ja keskeisemmässä roolissa Koukosieluissa.

Solveig

Solveig on Rahkoa kolme vuotta vanhempi. Solveig on Ursulan tyttöystävä ja Rahkon lapsuudenystävä. Solveig on muinainen pohjoismaalainen nimi, joka palautuu viikinkiaikaan. "Sol" saattaa viitata joko aurinkoon tai saliin, ja veig viittaa voimaan tai taisteluun. Teräsjäässä nimen mainitaan tarkoittavan valoa yössä tai yöllistä aurinkoa. Se viittaa Solveigin tuonelaeläimen, pöllön syntyyn.

Solveig on alunperin kotoisin Hämär'maalta, mutta tuli ensimmäistä kertaa jo lapsena Pohjolaan ja teini-iässä muutti tuonelaisten luokse pysyvästi. Hänellä on vanhempi veli, mutta hän ei ole juuri tekemisissä enää perheensä kanssa. Solveig on taitava parantaja ja opiskellut Hämär'maan yliopistossa kieliä ja retoriikkaa.

Solveigin äidinkieli on hämärea, mutta hän puhuu myös pohjolaa äidinkielentasoisesti. Sen lisäksi hän osaa muutaman sanan aquilokieltä, jonkin verran kalevaa ja yliopisto-opintojensa vuoksi myös muinaiskieliä. Solveig on sivuhenkilö Teräsjäässä ja keskeisemmässä roolissa Koukosieluissa.

Eirik

Eirik on Rahkon ikäinen ja Rahkon lapsuudenystävä. Eirikin nimi on muinaisskandinaavinen nimi, joka palautuu Solveigin tapaan viikinkeihin. "Ei" pääte viittaa ikuisuuteen ja "rik" hallitsevuuteen tai johtajuuteen. Nimi merkitsee siis ikuista johtajaa. Teräsjäässä nimen kerrotaan merkitsevän ikuista virtaa - se on viittaus paitsi Eirikin levottomaan luonteeseen myös hänen tuonelaeläimeensä haukeen.

Eirik on syntynyt ja kasvanut Pohjolassa Rahkon ja Ursulan tapaan. Hän ei ole koskaan käynyt Hämär'maata kauempana, eikä juuri koskaan käy edes Hämär'maalla. Hän on menettänyt koko perheensä. Hänen isosiskonsa Thora kuoli, kun hän oli viidenvanha. Hän menetti myös molemmat vanhempansa taistelussa keijuja vastaan. Eirik ei osaa muita kieliä kuin pohjolaa. Eirik on sivuhenkilö Teräsjäässä ja keskeisemmässä roolissa Koukosieluissa.

Halla

Halla on viisikymppinen, kaksisukupuolinen parantaja. Halla on pohjoismainen nimi, joka on Suomessa hyvin harvinainen. Se on yleisempi naisilla kuin miehillä, mutta koska nimi on harvinainen se ei ole suoranaisesti vielä vakiintunut kummallekaan sukupuolelle kuten eivät monet muutkaan luontonimet. Tuonelaisten maailmassa luontonimi ymmärretään sukupuolineutraalina nimenä.

Halla-nimeä on annettu Suomessa 1900-luvun alusta lähtien, mutta tuolloin sitä annettiin hyvin vähän. Nimi kasvatti suosiotaan erityisesti 2010-luvulla. Halla on saanut pakkaseen viittaavan nimensä, koska pystyy nostattamaan hallan. Koukosieluissa hän manaa kutsuu avukseen personoitua Pakkasta. Hallassa on aquiloverta. Hänen taustoistaan tiedetään, että hän on ollut Hämär'maalla parturikirurgin opissa ja vaikuttanut tuonelaisyhteisössä kauan kunnioitettuna parantajana. Halla osaa sekä kalevaa että pohjolaa hyvin. Hänen tuonelaeläimensä on lepakko, joka on parantajien tyypillinen tuonelaeläin. Halla on sivuhenkilö Teräsjäässä ja Koukosieluissa.

Magnus

Magnus on seitsemänkymppinen merikapteeni, joka on taustaltaan kalevanmaalainen. Magnus on niin ikään hyvin vanha pohjoismainen nimi, joka merkitsee suurta. Teräsjäässä Magnuksen nimen mainitaan tarkoittavan suurta pimeyttä. Se viittaa hänen tuonelaeläimeensä lepakkoon.

Magnus on teini-ikäisenä taistellut sodassa Hämär'maata vastaan Aihkin, Ranghildin, Thorvaldin, Cassandran ja Jurvan kanssa. Kuudelle nuorelle tuonelaiselle kehittyi sodan jälkeen legendaarinen maine. Sodan jälkeen Magnus pakeni merille ja jäi sille tielleen. Nuorena Magnus on seurustellut Aihkin kanssa, mutta heille tuli välirikko kauan sitten. Hän on sivuhenkilö Teräsjäässä. Hän ei esiinny Koukosieluissa.

Kuolleet

Orvar

Orvar on Ursulan poikaystävä ja kirjan pakollinen kiintiöhetero. Orvar on alkujaan islantilainen nimi. Se pohjautuu muinaisnorjan nuolta merkitsevään sanaan. Orvarin nimi on ennen kaikkea kunnianosoitus Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli -teokselle, jossa esiintyy Orvar-niminen hahmo.

Orvarin nimen mainitaan Teräsjäässä merkitsevän pohjatuulta. Hän on Rahkoa viisi vuotta vanhempi. Orvar on sivuhenkilö Teräsjäässä ja on mukana mm. pelastamassa Tieraa keijuilta. Hän kuolee, koska hänen loveen lankeamisensa rituaali epäonnistuu. Hän ei esiinny Koukosieluissa. Hänen tuonelaeläimensä on naali.

Norna

Norna on nelikymppinen kapakanpitäjä, joka toimii Tieran oppaana matkalla Pohjolaan. Norna on sivuhenkilö Teräsjäässä. Nornan nimi viittaa skandinaaviseen mytologiaan. Nornat ovat myyttisiä kohtalottaria, jotka hallitsevat elämänlankoja. Teräsjäässä nimen mainitaan tarkoittavan ylistä Tuonelaa. Norna kuolee, koska hän epäonnistuu loveen lankeamisen rituaalissaan. Hän ei esiinny Koukosieluissa. Hänen tuonelaeläimensä on varis.

Merivalo

Merivalo on Nornan hyvä ystävä ja Eirikin salainen ihastus. Hän on kolmekymmentäviisivuotias aquilotaustainen kaksisukupuolinen. Merivalo on isänsä puolelta hämär'maalainen ja äitinsä puolelta aquilo. Merivalo on väännös muinaissuomalaisesta nimestä Vesivalo. Se on hyvin harvinainen nimi, mutta tunnetaan sukunimenä. Teräsjäässä mainitaan, että Merivalo on saanut nimensä erikoisten silmiensä vuoksi, jotka näyttävät siltä kuin meren alta katsoisi aurinkoa. Hän vaihtoi itselleen sukupuolineutraalin nimen vasta aikuisiällä. Entistä nimeä ei kerrota.

Merivalo on Belan serkku, mutta Bela ei ole koskaan kunnolla tuntenut häntä, sillä hän jätti aquilojen yhteisön taakse lähtiessään Pohjolaan, jotta voisi elää omana itsenään kaksisukupuolisena. Merivalo on sivuhenkilö Teräsjäässä ja keskeisemmässä roolissa Koukosieluissa. Merivalo kuolee taistelussa keijuja vastaan Teräsjäässä, mutta palaa aaveena Koukosieluissa. Hänen tuonelaeläimensä on kuikka.

Ivar

Ivar on Rahkon ensirakkaus, jolle Rahko ei koskaan ehtinyt tai uskaltanut tunnustaa tunteitaan. Ivarin mainitaan kuolleen taistelussa keijuja vastaan teini-ikäisenä. Ivar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "taistelijaa, jolla on marjakuusesta tehty jousi". Teräsjäässä nimen mainitaan tarkoittavan yötöntä yötä. Ivarin tuonelaeläin on kurki. Hän esiintyy aaveena Teräsjäässä. Koukosieluissa hän ei esiinny.

Jurva ja Cassandra

Jurva ja Cassandra ovat Rahkon ja Ursulan isovanhemmat. Heidät mainitaan lyhyesti Teräsjäässä. Cassandra mainitaan myös Koukosieluissa. Jurvan nuoruudesta kerrotaan lisää novellissani Häävala, joka julkaistu novellikokoelmassani Kuu paistaa kuollut ajaa ja muuta sateenkaarevaa kansanperinnekauhua (2. laajennettu ja kuvitettu painos). Jurva on muinaissuomalainen nimi ja todennäköisesti tunnetumpi paikannimenä. Cassandra viittaa kreikkalaisesta mytologiasta tuttuun näkijättäreen, jonka ennustuksia kukaan ei uskonut.

He molemmat taistelivat teini-ikäisinä sodassa Hämär'maata vastaan ja saivat legendaarisen maineen. Jurvan tuonelaeläin on rotta ja Cassandran kuikka. Jurvan mainitaan kadonneen juuri ennen omia häitään. Cassandra ei koskaan mennyt uusiin naimisiin ja lopulta hän oletettavasti hukkui tai hukuttautui. Cassandra on aquilotaustainen.

Ranghild ja Dagmar

Ranghild on seitsemänkymppinen tuonelaisten kylänvanhin. Ranghild on muinaisnorjalainen nimi ja tarkoittaa neuvonantajaa. Se on yhdistelmä neuvoa ja taistelua tarkoittavista sanoista. Teräsjäässä nimen mainitaan tarkoittavan kaunista ja vaarallista. Se on viittaus hänen tuonelaeläimeensä käärmeeseen.

Ranghild on Jurvan serkku ja Magnuksen, Aihkin, Thorvaldin ja Cassandran vanha taistelutoveri. Hän menetti sodassa koko perheensä. Sodan jälkeen Ranghild oli mukana perustamassa tuonelaisten yhteisöä Pohjolaan ja hänestä tuli lopulta kylänvanhin, eli eräänlainen henkinen johtaja. Ranghild on sivuhenkilö Teräsjäässä. Hän tekee itsemurhan Koukosieluissa, mutta esiintyy siinäkin sivuosassa aaveena.

Dagmar on Ranghildin puoliso ja Ivarin isotäti. Dagmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka voi tarkoittaa joko rauhaa rakastavaa tai päiväneitoa. Teräsjäässä nimen mainitaan tarkoittavan päiväneitoa. Dagmar mainitaan hyvin lyhyesti Teräsjäässä. Hänen tuonelaeläimensä on kurki.

Thorvald ja Aihki

Thorvald kuolee sodassa Hämär'maata vastaan teini-ikäisenä. Hänet mainitaan lyhyesti Teräsjäässä. Hänestä kerrotaan myös lisää novellissani Häävala. Thorvald on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa Thorin hallitsijaa. Teräsjäässä nimen mainitaan tarkoittavan yölintua. Hänen tuonelaeläimensä on pöllö.

Aihki on Tieran isoisä. Hänet mainitaan lyhyesti Teräsjäässä. Hän esiintyy myös novellissani Häävala. Aihki on nimenä harvinainen. Se tarkoittaa todellisuudessa joko yli sata vuotta vanhaa mäntyä tai saamelaiskulttuurissa äidin tai naisen esi-isää. Aihkin nimen kerrotaan Teräsjäässä tarkoittavan valkoista kuolemaa. Se viittaa hänen tuonelaeläimeensä, joutseneen. Aihkista kerrotaan, että hän lähti Kalevanmaalle asumaan sodan jälkeen ja alkoi seurustella paikallisen naisen kanssa. Tätä ennen tapahtui hänen välirikkonsa Magnuksen kanssa.

Koukomieli

Tuonelaisten myyttinen, itsensä kanssa lisääntyvä kaksisukupuolinen esivanhempi. Koukomieli on täysin keksitty nimi. Se on väännös muinaissuomalaisesta nimestä Kaukomieli.

Kouko on suomalainen mystinen uskomusolento, joka on liitetty vahvasti kuolemaan. Se voi tarkoittaa myös kummitusta, vainajaa tai mitä tahansa mörköä. Kouko-nimeä on joskus käytetty myös susista, karhuista ja tietyistä hyönteisistä. Koukomieli mainitaan Teräsjäässä ja hän esiintyy myös sivuosassa Koukosieluissa. Koukomielen syntytarina kerrotaan laajemmin novellissani Turja Tuonelasta. (Hopeaportti ja muita okkulttisia kertomuksia.)

AQUILOT

Elossa olevat

Bela

Tieran nuoruudenrakastettu, jonka kanssa Tiera erosi riitaisissa merkeissä. Bela on kolme vuotta Tieraa vanhempi. Bela on varsin tavanomainen unkarilainen miehen nimi, joka tarkoittaa rohkeaa. Se voi kuitenkin olla myös tsekkiläistä perua oleva naisen nimi, joka tarkoittaa valkoista. Missään kirjassa ei kerrota nimen merkityksestä tarkemmin. Aquiloilla nimet eivät perinteisesti tarkoita mitään toisin kuin tuonelaisilla.

Bela on ainakin suurimman osan ajasta mies, mutta hänellä on myös vahva naisellinen puolensa. Bela on prostituoitu, joka on asunut kaduilla Tieran kanssa, mutta kohonnut myöhemmin rikkaaksi aateliston kurtisaaniksi. Bela on menettänyt koko sukunsa ja asunut kaduilla 13-vuotiaasta asti karattuaan väkivaltaisesta poikakodista. Hän on aloittanut seksityön alaikäisenä.

Bela mainitaan lyhyesti Teräsjäässä. Hän on päähenkilö kauhunovellissani Maailman vanhin ammatti ja kauhuromaanissani Melalo sekä keskeinen sivuhahmo Koukosieluissa.

Anton/Antonia

Belan kaksi vuotta vanhempi työtoveri. Anton/Antonia on duisielo. Antonin nimi yhdistyy kestävyyteen, arvokkuuteen ja korvaamattomuuteen. Antonia on nimen feminiininen muoto, jota hän käyttää välillä. Anton/Antonia on välillä mies ja välillä nainen. Anton/Antonia on myös aloittanut seksityön alaikäisenä ja hän on toiminut Belan opastajana ja mentorina työssä. Hän tekee seksityötä sekä miehenä että naisena. Hänet mainitaan lyhyesti Koukosieluissa. Hän on keskeinen sivuhenkilö kauhuromaanissani Melalo.

Kuolleet

Vlad

Merivalon nuorena kuollut pikkuveli ja Belan serkku. Vlad on hirtetty ilman oikeudenkäyntiä Kalevanmaalla. Vlad esiintyy aaveena Koukosieluissa ja elävänä Melalossa. Häntä ei mainita Teräsjäässä.

MUUT

Kirjoissani on joitakin sivuhahmoja, jotka eivät kuulu mihinkään vähemmistöihin. Tässä esitellään lyhyesti heidät.

Elossa olevat

Tieran isä

Mainitaan lyhyesti Teräsjäässä. Keskeisemmässä roolissa Koukosieluissa. Tieran isän nimeä ei mainita missään vaiheessa.

Kuolleet

Vilja (Tieran äiti)

Mainitaan lyhyesti Koukosieluissa ja Teräsjäässä. Nimen ilmeisen merkityksen lisäksi se voi viitata laajemminkin hedelmällisyyteen ja runsauteen.

Kielo

Rahkon entinen, väkivaltainen tyttöystävä. Nimi viittaa tietenkin kauniiseen ja myrkylliseen kansalliskukkaamme. Kieloa on pidetty kevään symbolina. Kielomyrkytys voi aiheuttaa pahoinvointia ja ahdistavaa tunnetta rinnassa. Suurina annoksina seurauksena voi olla sydämen toiminnan heikentyminen ja lopulta kuolema.

Kielokasvin latinankielinen nimi viittaa Raamatun Laulujen lauluun ja sitä kutsuttiinkin aiemmin laaksojen liljaksi. Kielon nimen vakiinnutti Elias Lönnrot, joka keksi nimen kielenmuotoisista lehdistä. Kieloon liittyy myös uskonnollinen legenda erakosta, joka oli niin keskittynyt rukoukseen, ettei antanut edes lohikäärmeen häiritä itseään. Kielokukan on sanottu syntyneen tämän erakon veripisaroista. Kielo on keskeinen sivuhenkilö Teräsjäässä. Hänet mainitaan lyhyesti Koukosieluissa ja hän on päähenkilö satiirisessa kauhusarjakuvassani Pyövelitär.